Suomen Saappaanheittoliitto ry:n

toimintakertomus 2005

 

 

Versio 2.0

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toiminnanjohtaja

Jari Isokorpi

27.3.2006

Sisällysluettelo

 

1      KILPAILUTOIMINTA.. 4

1.1       Liiton valvomien kilpailujen määrä yli kaksinkertaistui 4

1.2       Suomi isännöi MM-kilpailut 4

1.3       Neljä maailmancupin osakilpailua Suomessa. 4

1.4       SM-kilpailut ja Suomi-cup. 4

1.5       Paikalliscupit 4

1.6       SM-hallikisat 2006 Lahteen, kaksi anojaa  ulkokenttien SM-kisoilla. 5

2      TUOTEKEHITTELY.. 5

2.1       Autonrenkaanheitto hyväksyttiin sisarlajiksi 5

3      PALVELUT. 5

3.1       Liitto käynnisti kansainvälisen, kattavan tilastointipalvelun. 5

3.2       Heittovälineiden välitys siirtyi Internetiin. 6

3.3       Saappaanheittäjien keskustelufoorumin suosio kasvoi 6

3.4       Palvelu kaksikieliseksi 6

4      VALMENNUS. 6

4.1       Päävalmentajan valinta. 6

4.2       Valmentajien ja ohjaajien koulutusta Ruotsin liiton kanssa. 7

4.3       Liiton ohjaajat esittelivät saappaanheittoa kouluissa. 7

4.4       Heittovideoita valmennuksen avuksi 7

4.5       Vuoden valmentajan palkitseminen. 8

5      KANSAINVÄLISYYS. 8

5.1       Kansainvälinen yhteistyö laajeni 8

5.2       Saapasmatkailu lisääntyi 8

5.3       Saapasmatkailu osana lähialueyhteistyötä. 8

5.4       Suomi-Italia ja Suomi-Ranska –saappaanheittotapahtumat 8

5.5       Suomen liiton edustajat Kansainvälisessä saappaanheittoliitto IBTA:ssa. 8

6      MEDIATYÖ, TIEDOTUS JA JULKAISUTOIMINTA.. 9

6.1       Omasta Internet-palvelusta tullut lajin ykkösmedia. 9

6.2       Saappaanheittoa sähköisessä mediassa. 9

6.3       Suomen saappaanheittoliiton vuosikirja ja Heittourheilu 2005. 9

6.4       Kynnys lehdistöön madaltunut 9

6.5       Saappaanheittäjät Taiteiden yössä. 10

6.6       Saksalainen dokumentti saappaanheitosta työn alla. 10

7      JÄSENET JA HEITTOHARRASTUKSEN KEHITYS. 10

7.1       Suomen saappaanheittoliittoon liittyi uusia seuroja. 10

7.2       Liitto pani jäsenrekisteriä kuntoon. 10

7.3       Nuorten (alle 18-vuotiaat) osuus arvokisaheittäjistä 24 prosenttia. 11

7.4       Luokkaheittäjien määrä lisääntyy. 11

7.5       Naisten heittourheilu kehittyy hitaammin kuin miesten urheilu. 11

7.6       Veteraaneille uusia sarjoja. 11

7.7       Autonrenkaanheittäjiä noin 300. 12

8      YHTEISTYÖTÄ KUMPPANIEN KANSSA.. 12

8.1       Liitto tarjoaa heittourheiluosaamista urheilu- ja kansalaisjärjestöille. 12

9      SÄÄNTÖTYÖ JA KILPAILUJEN VALVONTA.. 12

9.1       Kontio Strong hyväksyttiin heittosaappaaksi 12

9.2       Kilpailujen valvonta tehostui 12

10        SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITON ORGANISAATIO.. 13

10.1     Suomen saappaanheittoliiton hallitus. 13

10.2     Kehitys- ja sääntötyöryhmä. 13

10.3     Muut liiton toimihenkilöt 13


 

1           KILPAILUTOIMINTA

1.1         Liiton valvomien kilpailujen määrä yli kaksinkertaistui

Vuonna 2005 Suomen saappaanheittoliitto valvoi ja tilastoi yli 100 virallista saappaanheittokilpailua. Edellisvuodesta kilpailujen määrä yli kaksinkertaistui. Eniten lisääntyivät paikalliset kilpailutapahtumat. Ahkerimpia kilpailujen järjestäjiä olivat savolaiset, eteläsuomalaiset, hämäläiset ja satakuntalaiset jäsenseurat. Harrastus Pohjanmaalla vahvistui (Kinnula ja Nivala). Helsingissä maan ensimmäinen junioritoimintaan erikoistunut saappaanheittoseura Kumpparit järjesti ensimmäiset viralliset kilpailunsa.

1.2         Suomi isännöi MM-kilpailut

Vuonna 2005 Suomen liitto sai isännöitäväkseen saappaanheiton MM-kilpailut. Lajin neljännettoista MM-kisat pidettiin 16.-17.7.  Kokemäellä Satakunnan Liikuntaopiston urheilupuiston alueella Pitkäjärven rannalla Kokemäen Kumisten järjestämänä. Tapahtumaan osallistui yli 300 osanottajaa viidestä eri maasta (Suomi, Saksa, Viro, Ruotsi ja Venäjä).  Yleisten sarjojen lisäksi MM-mitaleista kamppailtiin nuorten ja veteraanien sarjoissa sekä kolmihenkisin mies- ja naisjoukkuein. MM-mitaleille ylti neljä osanottajamaata. Saappaanheiton MM-kilpailuita on pidetty vuodesta  1992 lähtien ja Kansainvälisen saappaanheittoliitto IBTA:n (1997)  perustamisesta lähtien ne ovat kiertäneet IBTA:n jäsenmaissa vuorovuosin.

1.3         Neljä maailmancupin osakilpailua Suomessa

Saappaanheiton kahdestatoista World cup-osakilpailusta Suomen kiintiöön kuului neljä. Vuonna 2005 Suomen liiton jäsenseuroista maailmancupeja isännöivät Rautavaaran Isku, Kinnulan Kimmot, Heinolan Isku ja Punkalaitumen Jyry.  Urheilullisesti cup-kilpailut onnistuivat hyvin, mutta yleisömäärässä ja medianäkyvyydessä jäimme mm. Saksan ja Viron osakilpailuista jälkeen, joten tapahtumien markkinoinnissa on vielä paljon tehtävää.

1.4         SM-kilpailut ja Suomi-cup

Suomen saappaanheittoliitto valvoi ja tilastoi vuonna 2005 neljät suomenmestaruuskilpailut. Saappaanheiton hallimestaruuskilpailut pidettiin Kuopion kuplahallissa (18.3.) ja autonrenkaanheiton hallimestaruuskilpailut Heinäveden monitoimihallissa (5.3.). Saappaanheiton kaksipäiväiset ulkokenttämestaruudet ratkottiin (6.-7.8.) Pielaveden urheilukentällä  ja autonrenkaanheiton mestaruudet (27.8.) Elimäellä. Jokaisessa SM-kilpailuissa oli yleisten sarjojen lisäksi sarjat nuorille heittäjille, veteraaneille sekä kolmihenkisille nais- ja miesjoukkueille.

 

Saappaanheitossa käytiin lisäksi viisiosainen Suomi-cup, johon kuuluivat halli- ja ulkokentän SM-kisan lisäksi osakilpailut Rautavaaralla, Pielavedellä ja Ristiinassa. Osakilpailuja järjestivät Leppävirran Urheilijat, Pielaveden Sampo, Ristiinan Urheilijat ja Rautavaaran Isku.

1.5         Paikalliscupit

Maakunnallista heittotoimintaa ovat parhaiten vieneet eteenpäin useita osakilpailuja sisältävät paikalliscupit, joissa sarjoja on kaiken ikäisille ja myös harrastajille. Erilaisia maakunnallisia cupeja ovat vuonna 2005 olleet mm. Saapasseura Ronttosten järjestämä Etelä-Suomen kevätcup ja syyscup Järvenpäässä, Leppävirran Urheilijoiden Leppävirtacup, Pielaveden Sammon Pielavesicup, Rautavaaran Urheilijoiden Rautavaaracup ja Korson Kaiun järjestämät Konkarien kevät-, kesä- ja syyskisat. Kokemäen Kumisten MM-kisakiireistä johtuen Länsicupia ei vuonna 2005 järjestetty.

 

1.6         SM-hallikisat 2006 Lahteen, kaksi anojaa  ulkokenttien SM-kisoilla

Vuoden 2006 saappaanheiton SM-hallikilpailut Suomen saappaanheittoliiton hallitus myönsi 20.8. Mikkelissä pitämässään kokouksessa Keski-Uudenmaan Heittourheilijoille. Kilpailut pidetään Lahden Suurhallissa helmikuussa. Vuoden 2006 SM-kilpailuita ovat anoivat Kinnulan Kimmot ja Leppävirran Urheilijat. Järjestäjäksi valittiin Leppävirran Urheilijat.

 

 

2           TUOTEKEHITTELY

2.1         Autonrenkaanheitto hyväksyttiin sisarlajiksi

Autonrenkaanheitossa on ollut säännöllistä kilpailutoimintaa vuodesta 1993 lähtien ja se on perusfilosofialtaan saappaanheiton kaltainen koko kansan heittourheilulaji. Kumisena heittovälineenä rengas on yleisölle turvallinen ja  siinä voidaan käyttää heittovälineenä käytettyjä autonrenkaita, siis ympäristöystävällistä kierrätysmateriaalia. Autonrenkaanheitto on saanut vakiintuneen harrastajakunnan, johon kuuluu myös naisia, junioreja ja veteraaneja. Vuosittain autonrenkaanheitossa on pidetty myös SM-kilpailut ja SM-hallikilpailut. Saappaanheittäjille renkaanheitosta on muodostunut osa lajin voimaharjoittelua.

 

Vuonna 2001 Leppävirran Urheilijoiden puheenjohtaja Jorma Nyyssönen teki Suomen saappaanheittoliitolle esityksen autonrenkaanheiton hyväksymisestä liiton viralliseksi lajiksi. Myönteinen päätös syntyi vuoden 2005 hallituksen ensimmäisessä kokouksessa 22.1. Mikkelissä.

 

Vuonna 2005 autonrenkaanheitossa järjestettiin lähes 20  virallista kilpailua. Liiton lajiksi tulon jälkeen autonrenkaanheitto on levinnyt eri puolille Suomea. Ruotsin saappaanheittoliitto on pyytänyt lajista Suomen liitolta esittelyä.

 

3           PALVELUT

3.1         Liitto käynnisti kansainvälisen, kattavan tilastointipalvelun

Pienen liiton toimijapiiri on sen verran rajallinen, että tarpeelliseksi koettuja oheispalveluja luodessaan liiton on käytettävä hyväksi tietotekniikkaa maksimaalisella tavalla, jotta voimavaroja jää itse toimintaan.

 

 

Kansainvälisessä työnjaossa Suomen saappaanheittoliiton tehtävänä on  kansainvälisen tulospalvelun hoito, ennätysten tilastointi, vuotuisen ja kaikkien aikojen rankingin ylläpito sekä lajin maailmancupin pistelaskupalvelu.  Jäsenpalautteen perusteella luotettavaa tilastointia pidetään motivoivana, keskeisenä palveluna: se auttaa harrastajaa peilaamaan omaa kehitystään suhteessa muihin lajin harrastajiin ja on hyvä apu tavoitteenasettelussa.

 

Vuoden 2005 alussa Suomen saappaanheittoliitto uudisti tilastointinsa. Se toimii liiton Internetpalvelun ”Saappaanheittäjien talon” (Bootthrower’s House) yhteydessä sekä suomeksi että englanniksi. Liiton tilastonhoitaja Olli Rosenqvist rakensi keväällä 2005 tietokannan, johon hän on tallentanut kaikki tämän vuoden virallisten kilpailujen tulokset sekä lisäksi lajimme historian kannalta oleelliset tiedot ja  tilastot, joita varsin kattavasti on vuodesta 1992.

 

Uudistusten jälkeen tilastointi on nopeutunut ja monipuolistunut. Kilpailujen tarkistetut tulokset ilmestyvät nettiin yleensä muutaman tunnin kuluttua kilpailujen päättymisestä. Eritellyt rankingit julkaistaan kuukausittain. Tietokantaan siirtymisen jälkeen tilastointia on ollut mahdollista tehdä ikäryhmittäin tarkennettuna. Myös arvokisamitalistiluettelot on saatu ajan tasalle.

 

Tietokannasta huolimatta liiton tilastointi sisältää vielä runsaasti aikaa vievää ja kallista käsityötä, sillä mm. vuonna 2005 tietokantaan siirrettiin noin 120 kilpailun tulokset, varsin monet käsinkirjoitetuista kilpailupöytäkirjoista kopioituina. Pelkästään henkilöstöpulan takia liitolla on voimakas tarve kilpailupaikoilta käsin tapahtuvan sähköisen online -palvelun kehittämiseen, jolloin tilastoinnin perusmateriaali siirtyisi tietokantaan seurojen toimesta kilpailutulosten kirjauksen yhteydessä ja tulokset olisivat Internet-palvelullamme luettavissa sitä mukaa kun ne syntyvät.

 

 Jäsenistön lisäksi Suomen liiton tilastointipalvelua käyttävät tietolähteenä lajin kansainväliset harrastajat ja tiedotusvälineet.  Mm. saksalaiset saappaanheittoseurat ovat linkittäneet palvelumme omille Internet-sivuilleen.

3.2         Heittovälineiden välitys siirtyi Internetiin

Vuonna 2005 Suomen saappaanheittoliiton saapasvälitys siirtyi SLU:n Sporttikaupan yhteyteen Pasilaan. Liitto perusti toukokuussa Sporttikaupan yhteyteen oman nettikaupan, josta heittovälineitä voi tilata sähköpostitse. Nettikauppaan saa yhteyden Suomen saappaanheittoliiton Internet-palvelusta  ”Saappaanheittäjien talosta”. Kaupassa  on myös tiskimyynti. Kauppa palvelee, paitsi suomalaisia, myös lajin kansainvälisiä harrastajia omakustannushintaan.

3.3         Saappaanheittäjien keskustelufoorumin suosio kasvoi

Liiton Internet-palvelun yhteydessä toimiva avoin tiedotus- ja keskustelufoorumi ”Heittäjien klubi” kasvatti suosiotaan vuoden 2005 aikana. Loppukesästä foorumiin tuli kolmisensataa kirjoitusta kuukaudessa. Foorumista on muodostunut harrastajien tärkeä pikatiedotuskanava. Kuukausittain Heittäjien klubissa on tuhansia kävijöitä ja lajin harrastajat seuraavat sitä päivittäin. Kirjoitusten sävy on asiapitoinen ja informatiivinen, välillä kriittinen ja joskus myös viihteellinen. Foorumissa kommentoidaan heittourheilua koskevia ajankohtaisia asioita tuoreeltaan.  Avoimen foorumin avulla liiton toimihenkilöt saavat toiminnastaan tarpeellista palautetta ja siellä tarjotaan runsaasti  ideoita. Kisojen aikaan Heittäjien klubissa toimii kisastudio, joka tarjoaa tiedotuksia suoraan kentän laidalta, joten foorumilla on myös vahva mediamerkitys.

 

3.4         Palvelu kaksikieliseksi

Nykyaikaisessa urheilutoiminnassa kansalliset rajat menettävät merkitystään ja harrastajien välinen yhteistyö ja vuorovaikutus lisääntyy yli maiden rajojen. Keväällä 2005 Suomen saappaanheittoliitto alkoi tarjota Internet-palvelussaan saappaanheittoaiheista tietoa myös englannin kielellä. Liitto otti käyttöön rinnakkaisosoitteen www.bootthrowing.com suomalaisen osoitteen www.saappaanheitto.com rinnalle.

 

4           VALMENNUS

4.1         Päävalmentajan valinta

Valmennus saappaanheitossa on vahvasti perustunut ”mestari ja kisälli” -periaatteeseen, jossa kokenut heittäjä – parhaimmillaan monipuolisen heittourheilu- ja ohjaajataustan omaava - on jakanut tietämystään uudelle heittäjäpolvelle. Monella heittäjällä on oma henkilökohtainen valmentaja, mikä helpottaa urheilijan yksilöllisten tavoitteiden ja elämäntilanteen luovaa huomioonottamista.

 

Järjestäytyneen saappaanheittokulttuurin ollessa varsin pieni saappaanheittäjien epäbyrokraattinen valmennussysteemi on vienyt lajimme taidollista osaamista eteenpäin ehkä enemmän kuin jäykempi systeemi olisi tehnyt. Rankingin sadan kärkiheittäjän vuoden parhaiden heittojen pituudet ovat 15 vuoden aikana kehittyneet keskimäärin noin 10 – 15 metriä ja nykyään jo aloittelevien, ensimmäisen vuoden heittäjien lähtötaso on selvästi korkeampi kuin 15 vuotta sitten.

 

2000-luvun alkuvuosina kaiken ikäisten ihmisten kiinnostus saappaanheittoon on lisääntynyt. Saappaanheiton valmentajilla ja ohjaajilla on kysyntää niin kouluissa kuin urheiluseuroissakin, joissa ohjattavana on usein isohkoja ryhmiä. Se on luonut tarpeen saappaanheiton ohjaajien ja valmentajien koulutukseen ja näiden väliseen yhteistyöhön. Eräs selkeä ja korjausta vaativa asia on myös saappaanheittoa koskevan kirjallisen ja kuvallisen valmennusmateriaalin vähäisyys.

 

Tammikuun 2005 kokouksessaan saappaanheittoliiton hallitus päätti etsiä liitolle päävalmentajan, jonka tehtävänä on lajimme valmentaja- ja ohjaajaverkoston luominen ja koordinointi. Päävalmentajan valintaprosessi on vuoden 2005 lopussa edelleen kesken.

4.2         Valmentajien ja ohjaajien koulutusta Ruotsin liiton kanssa

Valmentajakoulutuksen kehittämiseksi Suomen ja Ruotsin saappaanheittoliitot aloittivat vuonna  2005 yhteistyön. Ensimmäinen yhteinen koulutusleiri ohjaajille ja valmentajille pidettiin 5.-6. toukokuuta Upplands Brossa. Leiriin eri tapahtumiin osallistui 25 ohjaajaa ja valmentajaa Suomesta ja Ruotsista. Leiri alkoi Jari Isokorven alustuksella saappaanheittotekniikan ydinkohdista ja kilpailuun valmistautumisen psykologiasta, jonka yhteydessä osanottajille jaettiin kirjallista materiaalia. Luennon sisältöä kommentoi suomalainen mestariheittäjä Pasi Kuusinen ja muutamat ruotsalaiset mestariheittäjät. Leiri jatkui Mälare-cupin kilpailulla, jossa leiriin osallistuvat ohjaajat ja valmentajat saivat omasta lajitekniikastaan henkilökohtaista palautetta. Leiriä jatkettiin 6.5. kenttäharjoituksilla Bålstassa, jossa käytiin läpi lajitekniikan pulmakysymyksiä.

4.3         Liiton ohjaajat esittelivät saappaanheittoa kouluissa

Monissa kouluissa saappaanheitosta on tullut osa koululiikuntaa ja lajin saama palaute on ollut myönteinen. Opettajien liikuntatunnille tuoma heittosaapas on saanut monet nekin oppilaat innolla tarttumaan urheiluvälineeseen, jotka muuten ovat suhtautuneet koululiikuntaan kriittisesti. Eräillä paikkakunnilla saapasta on heitetty myös koulujen välisissä kilpailuissa ja se on ollut yksi suosituimpia lajeja.

 

Liitto on pyrkinyt tarjoamaan lajivalmennukseen perehtyneitä ohjaajia koulujen käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Liiton ohjaajien opastamaa saappaanheittoa on vuonna 2005 ollut mm. Pielavedellä (ohjaajana Timo Mykkänen), Heinolassa (ohjaajina Pasi Kuusinen ja Pauli Kosola), Pyhäjärvellä (Tapani Kananen), Rautavaaralla (Mervi Korhonen ja Kirsi Koskelo), Riihimäellä ja Äetsässä (Eeva Isokorpi) ja Vantaalla (Marita Malm).

4.4         Heittovideoita valmennuksen avuksi

Valmennuksen käyttöön suunnatun materiaalipulan helpottamiseksi Suomen saappaanheittoliiton Internet-palvelussa ruvettiin julkaisemaan kesällä 2005 videoita mestariheittäjien suorituksista. Saappaanheittovideoita on kesän aikana kuvannut myös saksalainen mediayhtiö (Video Creativ), jonka tekemiä DVD-tallenteita saappaanheittoliitto on saanut käyttöönsä ja jonka videoita on nähtävänä myös saksalaisten saappaanheittoseurojen Internet-sivuilla.

4.5         Vuoden valmentajan palkitseminen

Elokuun (20.8.) kokouksessaan liiton hallitus päätti vuoden valmentajan palkitsemisesta ensi kertaa jo vuoden 2005 lopussa.

 

5           KANSAINVÄLISYYS

5.1         Kansainvälinen yhteistyö laajeni

Suomen saappaanheittoliitto on vuonna 1997 perustetutun Kansainvälisen saappaanheittoliitto IBTA:n perustajajäsen ja sen rooli liiton kehittämisessä on ollut keskeinen. IBTA:n toiminnassa oli vuonna 2005 mukana seitsemän maata. Uutena maana toimintaan tuli mukaan Saksa, jonka edustajat osallistuivat IBTA:n tammikuun kokoukseen läsnäolo-oikeudella. Vuoden 2005 aikana saksalaiset saappaanheittoseurat ovat perustaneet Saksan saappaanheittoliiton, jonka käytännön organisoimisessa Suomen liitto on antanut asiantuntija-apua.

 

IBTA:n tärkeimmät tapahtumat ovat olleet vuorovuosin eri jäsenmaissa järjestettävät saappaanheiton MM-kilpailut sekä kaksitoistaosainen saappaanheiton World cup, joka kesällä 2005 kiersi viidessä eri jäsenmaassa: Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Suomessa.  Uutena tulokkaana maailmancup-kiertueeseen oli Saksa, jonka ensimmäinen osakilpailu järjestettiin Döbelnissä kaksipäiväisenä 18.-19. kesäkuuta 2005. Suomen liiton jäsenseurat ovat aktiivisesti osallistuneet maailmancupiin ja sen eri sarjoihin.

5.2         Saapasmatkailu lisääntyi

Yhteensä kymmenelle saapasmatkalle Venäjälle, Saksaan, Viroon, Ruotsiin ja Italiaan vuonna 2005 osallistui 489 Suomen saappaanheittoliiton jäsentä. Heittäjien kilpailumatkat järjestetään omakustannushinnalla.

5.3         Saapasmatkailu osana lähialueyhteistyötä

Suomen saappaanheittoliiton saapasmatkailusta alkunsa saanut Saapasmatkat on järjestänyt urheilumatkoja Viroon ja Venäjän inkeriläisalueille vuodesta 1993 lähtien. Lähialueille suuntautuvan urheilijavaihdon kehittäjänä se on uran uurtajia. Suomen saappaanheittoliiton puheenjohtaja Esa Kokkonen osallistui Työministeriön huhti - ja toukokuussa järjestämälle kahdelle Venäjälle ja Viroon suuntautuneelle neuvottelumatkalle, joilla inkeriläisten yhteistyökumppanien kanssa ideoitiin lähialuematkailun ja yhteistyön kehittämistä.

 

5.4         Suomi-Italia ja Suomi-Ranska –saappaanheittotapahtumat

Aloittelevien saappaanheittomaiden kanssa Suomen saappaanheittoliitto oli järjestämässä kesän 2005 aikana kolmea saappaanheittotapahtumaa.  Italia-Suomi saappaanheittotapahtumat järjestettiin 7. heinäkuuta Acquasanta Termessä Italiassa  ja 10. heinäkuuta Italian  Ascona Picenossa. Suomea tapahtumassa edustivat Suomen saappaanheittoliiton hallituksen jäsen Jorma Nyyssönen ja Leppävirran Urheilijoiden saappaanheittäjät. Ranska-Suomi saappaanheittotapahtuma järjestettiin 8. heinäkuuta Hankasalmella. Suomea tapahtumassa edustivat Saapasseura Ronttosten ja Pielaveden Sammon heittäjät. 

5.5         Suomen liiton edustajat Kansainvälisessä saappaanheittoliitto IBTA:ssa

Suomen saappaanheittoliiton edustajina Kansainvälisen saappaanheittoliiton hallituksessa toimivat Jari Isokorpi (IBTA:n puheenjohtaja), Esa Kokkonen, Raija Vikman ja Vesa Monola. He muodostivat IBTA:n Suomen työryhmän. Suomen liiton edustajat osallistuivat IBTA:n vuosikokoukseen 15.1. Viljandissa.

 

6           MEDIATYÖ, TIEDOTUS JA JULKAISUTOIMINTA

6.1         Omasta Internet-palvelusta tullut lajin ykkösmedia

Päivittäin uutta materiaalia saappaanheiton maailmasta tarjoavasta saappaanheittoliiton Internet- palvelusta ”Saappaanheittäjien talo” on tullut suosittu media, jossa viikon aikana erityyppisen laskurien mukaan ( käyntimäärä ja eri IP-osoitteet) on tuhansia käyntejä. Innokkaimpia käyttäjiä ovat saappaanheiton harrastajat, joilla monella vakiintuneena rutiinina on tarkistaa sivujen uusi sisältö aamulla herättyään ja illalla nukkumaan mennessä. Media on toiminut toukokuusta 2003 lähtien. Sivuja käyttävät monet lajia harrastamattomat viihteenä ja tiedotusvälineet käyttävät niitä juttujen taustatiedon materiaalina ja lähteenä. Erityistä kiitosta vuoden 2005 aikana ovat saaneet sivujen nopea tulos- ja tilastopalvelu. Osittain varmaan liiton parantuneen tiedotuksen ansiota on, että viimeisen kahden vuoden aikana lehtijuttujen määrä saappaanheitosta on  lisääntynyt ja myös asiatietojen tarkkuus jutuissa on parantunut.

6.2         Saappaanheittoa sähköisessä mediassa

SLU:n liittojen ja median tekemän yhteistyön ansiosta sähköisissä viestimien urheilutarjonta vuonna 2005 monipuolistui – eikä varmasti ohjelmien kiinnostavuuden tappioksi.  TV-2 teki aluevaltauksen syyskuussa, kun naisten maailmanmestari Eeva Isokorpi esitteli saappaanheittoa nuorison Hiki-ohjelmassa: kommenttien mukaan ohjelma oli sekä informatiivinen että viihteellinen.

 

Urheilukanavalla saappaanheitto oli tiiviinä tietoiskuna esillä kahdesti, sekä keväällä että syksyllä. Haastateltavina henkilöinä olivat suomalaiset mestariheittäjät sekä liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja.

 

Syksyn mediakynnyksen marraskuussa ylittävä tapahtuma oli Mervi Koskelon naisten uusi maailmanennätys.

6.3         Suomen saappaanheittoliiton vuosikirja ja Heittourheilu 2005

Suomen saappaanheittoliitto julkaisi maaliskuussa värikuvitetun Saappaanheittäjän vuosikirjan 2005, joka on jo liiton kolmastoista yhteenveto edellisvuoden tapahtumista sisältäen myös kuluvan vuoden kilpailukalenterin. Alkuvuoden toiminta ja MM-kilpailut olivat esillä IBTA:n julkaisemassa Heittourheilu 2005 (Throwing Sport 2005) teoksessa, jonka materiaalista iso osa oli Suomen saappaanheittoliiton tuottamaa. Jälkimmäinen kirjanen julkaistiin sekä suomeksi että englanniksi.

6.4         Kynnys lehdistöön madaltunut

Saappaanheiton suomalaiset maailmanmestarit ja valtakunnalliset mestarit ylittivät kesällä 2005 jo osin valtakunnallisenkin median uutiskynnyksen ja monen kohdalla mestaruus oli omassa aluelehdessä urheilusivujen pääuutinen. Julkisuus vaikuttaa lajin arvostukseen: useimmilla paikkakunnilla saappaanheittomestari palkitaan vuoden lopussa ja moni heistä (mm. Jouni Viljanen, Kokemäen Kumisten miehet  ja Rautavaaran Iskun naisjoukkue) on valittu kotikuntansa vuoden urheilijaksi tai joukkueeksi. Saappaanheittotapahtumat noteerataan ennakkoon alueittensa lehdissä, sitä varmemmin, jos ennakkotiedotus sisältää uutisen tai tarinan ainesta. Myös valtakunnallinen urheilukirjallisuus noteeraa saappaanheiton mestarit ja ennätykset.

6.5         Saappaanheittäjät Taiteiden yössä

Saappaanheitto on yksi harvoista Suomessa kehitetyistä urheilulajeista, jonka suomalaiset liikuntayhteisöt ovat onnistuneet markkinoimaan maan rajojen ulkopuolelle (muitakin jo on). Vuonna 2005 Aamulehti-kustannus tuotti suomalaisen matkailumarkkinoinnin tueksi Risto Etelämäen kirjoittaman kirjan Kummalliset kansanhuvit joiden joukkoon myös saappaanheitto kelpuutettiin. Kirja on surrealistisin taideteoksin kuvitettu, painoasultaan korkeatasoinen ja julkaistu myös englanniksi. Saappaanheittoliiton asiantuntijat toimivat tietolähteinä ja  pääsivät kommentoimaan  humoristisella tyylillä kirjoitetun teoksen lajiamme koskevia asiatietoja. Kirja julkistettiin elokuussa Helsingin Taiteiden yössä ja tapahtuman VIP-tilaisuudessa liitoltamme  tilattiin esitys yhtenä kolmesta kansainvälisesti levinneestä suomalaisesta kansanhuvista, joka on kohdallamme jalostunut ympärivuotisesti harrastetuksi liikunta- ja urheilumuodoksi.  Kummalliset kansanhuvit -tilaisuuteen liittyy Matkailun edistämiskeskuksen markkinointipäällikkö Pirkko Perheentuvan toteamus: ”Myönnän, että myös MEK on syyllistynyt siihen, että Suomea on yritetty viedä maailmalle korkeakulttuurin kautta. Nämä kansanhuvit taitavat kuitenkin olla tapa tulla esille, ja muut asiat sitten siinä sivussa." (lähde Aamuposti)

6.6         Saksalainen dokumentti saappaanheitosta työn alla

Saksalainen tuotantoyhtiö Video Creativ on kahden vuoden ajan kuvannut Saksassa, Suomessa ja Virossa tärkeimpiä saappaanheittokisoja ja elämää niiden ympärillä tavoitteena lajia käsittelevä dokumentti. Sivutuotteena on syntynyt TV-ohjelmia ja –uutisia, joita on esitetty saksalaisilla TV-kanavilla. Suomen saappaanheittoliiton asiantuntijat ovat olleet ohjelmissa keskeisiä uutislähteitä ja kuvausten yhteydessä liiton heittäjät ovat myös olleet esittelemässä lajia Saksassa.  Yhtiön kuvaaja Eckhardt Otto on kehittänyt heittourheiluun oman persoonallisen kuvaustyylin, joka on sekä viihteellinen että informatiivinen. Suomalaisheittäjät olivat myös näkyvästi esillä raportissa Saksan ensimmäisestä Maailmancup-osakilpailusta (19.6. Döbeln), joka esitettiin Saksin television uutislähetyksessä ja Päivän peilissä yli viiden minuutin ajan.

 

7           JÄSENET JA HEITTOHARRASTUKSEN KEHITYS

7.1         Suomen saappaanheittoliittoon liittyi uusia seuroja

Vuonna 2005 syyskuun 25. päivänä Suomen saappaanheittoliitto oli 31:n  saappaanheittoa ja sen sisarlajia autonrenkaanheittoa harrastavan urheiluseuran yhteisjärjestö. Suomen saappaanheittoliiton jäsenseuroihin kuuluu noin 4000 henkilöjäsentä. Vuoden 2005 aikana liitto tilastoi 804 eri  heittäjän suoritukset (tilanne 24.10).

 

Vuoden 2005 saappaanheittoliittoon liittyi uusia seuroja, mm. Heinolan Isku, Hollolan Nasta, Karhulan Veikot, Nivalan Urheilijat ja Laihian Luja. Vuonna 2005 Uudellemaalle syntyi kokonaan uusi saappaanheittoon, autonrenkaanheittoon ja muuhun heittourheiluun erikoistunut urheiluseura, Keski-Uudenmaan Heittourheilijat, joka liittyi liiton jäseneksi. Välivuoden pitäneet Kinnulan Kimmot ja Punkalaitumen Jyry palasivat aktiiviseen saappaanheittotoimintaan mukaan.

 

7.2         Liitto pani jäsenrekisteriä kuntoon

Vuonna 2005 Suomen saappaanheittoliiton suuri urakka  on ollut jäsenseurojemme jäsenmäärän selvittäminen, sillä varsin monessa urheiluyhteisössä jäsenrekisterin päivitys on  jäänyt kiireellisyysjärjestyksessä toiminnallisten haasteiden rinnalla kakkoseksi. Liittomme päättäjien eli seurojen eritelty henkilöjäsenten määrä on liitollemme tärkeä senkin takia, että liittomme kokouksessa sääntöjen mukaan seuran äänimäärä määräytyy sen jäsenmäärän perusteella. Jäsenrekisteriasiassa  liittomme laatupäällikkö Pasi Kuusinen on kesän 2005 aikana ollut yhteydessä kaikkiin liittomme jäsenseuroihin. Painopiste jäsenrekisterin päivityksessä ajoittuu kilpailukauden jälkeiseen aikaan, marras-joulukuuhun. Asian kuntoon saattamisessa Suomen saappaanheittoliitto tekee kiinteää yhteistyötä SLU:n lajipalvelutoimiston kanssa.

7.3         Nuorten (alle 18-vuotiaat) osuus arvokisaheittäjistä 24 prosenttia

Vuonna 2005 saappaanheiton SM-kilpailuissa arvokisalisenssin lunastaneista 167 heittäjästä  40 eli 24 prosenttia oli alle 18-vuotiaita nuoria. Kansalliseen, mm. maakunnalliseen kilpailutoimintaan osallistuneista ennakkotietojen mukaan nuorten osuus on tätä huomattavasti suurempi, mutta täsmälliset luvut saamme vasta kilpailukauden päätyttyä seurojen tilitettyä liitolle lisenssimaksut. Jo nyt liitolle toimitettujen seurojen lisenssiluetteloiden perusteella saappaanheiton kilpailutoiminnassa on mukana useita satoja nuoria ja tämän vahvistaa tulosrajoiltaan varsin tiukka rankingimme, jossa on useita satoja nuorten heittäjien nimiä. Arvokisamme antavat nuorisotoiminnastamme vain suppean kuvan, sillä ne painottuvat sarjoihin 20- ja 16-vuotiaat ja näidenkin osalta ryhmään ”kehittyneet heittäjät”. Saappaanheitossa valtaosa nuorisotoiminnasta on epävirallista: harjoituksia ja leikkimielisiä kisoja (esimerkkiseuroina Kumpparit, Heinolan Isku, Pielaveden Sampo). Se lienee hyvä linja jatkossakin, sillä tuloshakuisuus aivan nuorten heittäjien kohdalla tuskin on perusteltua.

7.4         Luokkaheittäjien määrä lisääntyy

Aikuisheittäjien osalta saappaanheiton laadullinen kehitys on vuonna 2005 ollut huomattava. Liiton määrittelemän C-luokan rajan 30 metriä  vuoden 2005 aikana  ylitti 236 miesheittäjää, kun vuonna 2004 luokkaheittäjien määrä  oli 169. Luokkatuloksen tehneiden miesten määrä oli lisääntynyt siis edellisvuodesta 32 prosenttia – ja määrä lisääntyy vielä, kun koko kausi ja kaikki viralliset kilpailut saadaan tilastoitua.

 

Saappaanheitossa alinkin luokkaraja on  korkea ja aktiivisten aikuisharrastajienkin keskuudessa sen ylitys on iso haaste. Monissa saappaanheittotapahtumissa järjestetään harrastajasarjoja heittäjille, jotka luokkarajaa eivät vielä ole ylittäneet.

7.5         Naisten heittourheilu kehittyy hitaammin kuin miesten urheilu

Laatu paranee myös naisten heittourheilussa, mutta se kehittyy hitaammin kuin miesten harrastus. Vuoden 2005  kuluessa C-rajan eli 20 metriä ylitti 115 naista. Vuonna 2004 luokkatuloksen teki 95 naisheittäjää. Kasvua siis mainittuun päivämäärään mennessä oli kymmenen prosenttia – luku paranee vielä lokakuussa, joka perinteisesti on yksi aktiivisimmista heittokuukausista.

 

Jotta tasapaino miesten ja naisten heittourheilun välillä paranisi, tulevina vuosina tarvitaan sekä liitolta että seuroilta toimenpiteitä, jotka nykyistä paremmin edistävät naisten heittokulttuurin kehittymistä.

7.6         Veteraaneille uusia sarjoja

Ihmisten ikääntyessä veteraaniliikunnan merkitys kasvaa. Erityisiä haasteita se asettaa saappaanheitolle, joka helpon harrastettavuutensa ja sosiaalisuutensa ansiosta on osoittautunut suosiotaan kasvattavaksi veteraanilajiksi. Saappaanheittoliiton alkuvuosista lähtien liitto on kehittänyt saappaanheittoa tasavertaisesti kaiken ikäisten ihmisten liikuntana.

 

Uusia ikäsarjoja toimintaan on lisätty vuosittain niiden kysynnän kasvaessa. Viime vuosina toimintaan on liittynyt mukaan myös veteraaniurheiluseuroja – ja lisää näyttää olevan tulossa. Sarjoja on korkeammissa ikäluokissa viiden vuoden välein (M ja N 75, M ja N 70, M ja N 65). Nuoremmissa veteraaniluokissa sarjarajat määrittyvät kymmenen vuoden välein.

 

Vuonna 2005 liitto korjasi sarjarajojen logiikkaa naisten sarjojen osalta ja perusti sarjat 70-vuotiaille naisille ja yli 45-vuotiaille naisjoukkueille. Nyt miesten ja naisten sarjajaot ovat samat.

7.7         Autonrenkaanheittäjiä noin 300

Autonrenkaanheiton tultua liiton lajiksi uudet seurat ovat ottaneet renkaanheiton ohjelmaansa. Saappaanheittoliiton rengasjaoston vastaavan Jorma Nyyssösen mukaan Suomessa on noin 300 renkaanheittäjää.  SM-kilpailut talvella pidettiin Heinäveden Monitoimihallissa ja  mukana oli 54 heittäjää. Kesä-SM-kilpailuissa  Korialla 28.7. oli 70 heittäjää  mukana. Suomessa Pohjois-Savossa on ollut piiritason toimintaa ja siellä pm -kisoissa oli 30 osanottajaa. Valtakunnallinen kisa oli myöskin ensimmäistä kertaa avoimet TUL:n mestaruuskilpailut Kuopiossa 17.9, jossa oli myös mukana joukkue Venäjän Karjalasta. Suurin seura on Leppävirran Urheilijat, jolla on lähes 60 autonrenkaanheittäjää. Muita seuroja jotka ovat osallistuneet toimintaan ovat Heinäveden Yleisurheilijat, Heinolan Isku, Keski- Uudenmaan Heittourheilijat, Hollolan Nasta, Kymen Urheiluveteraanit, Karhulan Veikot, Laihian Luja, Ylistaron Kilpaveljet, Saapasseura Ronttoset (Järvenpää), Lopen Laaka ja Kunto Pirkat.

                                           

8           YHTEISTYÖTÄ KUMPPANIEN KANSSA

8.1         Liitto tarjoaa heittourheiluosaamista urheilu- ja kansalaisjärjestöille

Vuosien varrella Suomen saappaanheittoliitto on tehnyt yhteistyötä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa heittoliikuntaharrastuksen virittämiseksi eri kansan piirien keskuuteen. Vuonna 2005 liitto teki yhteistyötä Metalliliiton kanssa Metallin mestaruuskisojen järjestämiseksi. Liiton seurat järjestivät ja liitto valvoi ja tilastoi myös TUL:n mestaruuskisat saappaanheitossa ja autonrenkaanheitossa ja TUL:n Pohjois-Savon piirin mestaruuskisat niinikään molemmissa lajeissa.

 

9           SÄÄNTÖTYÖ JA KILPAILUJEN VALVONTA

9.1         Kontio Strong hyväksyttiin heittosaappaaksi

Vuoden 2004 suuren ”sääntöjen päivityksen” jälkeen vuonna 2005 uudistukset olivat maltillisempia. Isoin uudistus oli se, että virallisen heittosaappaan numeromäärityksestä luovuttiin ja uuden säännön mukaan saappaan hyväksyttävyyden määrittää saappaan paino ja sen varren pituus. Uudistus oli tärkeä senkin takia, että nyt myös uusien heittomaiden on mahdollisuus löytää omasta lähipiiristään kilpailukelpoisia saappaita, eikä kaikkia urheiluvälineitä ole tulevaisuudessa pakko tilata Suomesta.

 

Vuonna 2005 kansainvälisesti hyväksyttyjä kilpailuvälineitä olivat italialainen Kuru, tsekkisaapas Sulman ja suomalaiset Kontio Strong ja Kontio Original. Strongin hyväksyminen edellytti yllä mainittua kansainvälistä sääntömuutosta.

 

Kauden 2005 saksalaiset jättivät saksalaisen heittosaappaan Kansainvälisen liiton arvioitavaksi, joten uudesta heittovälineestä odotetaan myös Suomen saappaanheittoliiton lausuntoa.

9.2         Kilpailujen valvonta tehostui

Kauden 2005 Suomen liitto antoi Saksan liitolle asiantuntija-apua kattavan kilpailuvalvonnan luomiseksi Saksaan. Suomen liitto palvelee nyt kilpailunjärjestäjiä nopeammin kuin vielä vuonna 2004. Kilpailun saaminen viralliseksi edellyttää, että kilpailun järjestäjä anoo Suomen liitolta kisoja kaksi viikkoa ennen kilpailuajankohtaa. Virallisessa kilpailuissa on oltava kolmihenkinen jury, joka koostuu kilpailunjohtajasta ja kahdesta liiton asettamasta teknisestä valvojasta. Kilpailussa tehdyistä sääntötulkinnoista on mahdollisuus tehdä protesti kahden tunnin kuluessa kilpailun päättymisestä. Muussa tapauksessa kilpailun tulokset jäävät voimaan.

 

10       SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITON ORGANISAATIO

 

10.1     Suomen saappaanheittoliiton hallitus

Suomen saappaanheittoliiton hallituksessa vuonna 2005 toimivat Esa Kokkonen, Helsinki (puheenjohtaja), Tapani Turkki, Ristiina (varapuheenjohtaja), Pasi Kuusinen, Lahti (sihteeri), Jari Isokorpi Riihimäki (toiminnanjohtaja), Jorma Nyyssönen, Leppävirta (tiedottaja, nuorisovastaava), Merja Heikkinen, Rautavaara. Hallituksen varajäseninä Asta Savukoski, Vantaa ja Veli Pulliainen, Joroinen (jäsenrekisteri). Hallitus kokoontui vuoden 2005 aikana neljä kertaa. Hallituksen tilintarkastajina toimivat Raija Räsänen Järvenpäästä ja Tuija Tuunainen Tuusulasta.

10.2     Kehitys- ja sääntötyöryhmä

Hallitus valitsi keskuudestaan 20.8. lajin kehitys- ja sääntötyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallitukselle suunnitelmat ja ehdotukset vuoden 2006 toiminnan kehittämisestä. Ryhmään nimettiin Esa Kokkonen, Pasi Kuusinen, Jorma Nyyssönen, Tapani Turkki ja Jari Isokorpi. Työryhmä kokoontuu loka- marraskuun vaihteessa 2005 Leppävirralla.

10.3     Muut liiton toimihenkilöt

Liiton tilastonhoitajana toimii Olli Rosenqvist Kokkolasta, kirjanpitäjänä Pirjo Isokorpi Riihimäeltä, toisena nuorisovastaavana Jarmo Harjula Helsingistä ja laatupäällikkönä Pasi Kuusinen Lahdesta. Liiton Internet-sivuista vastaa Jari Isokorpi. Liiton toimistotehtäviä hoitaa SLU:n lajipalvelutoimistossa Pasilassa toimistonhoitaja Eva-Liisa Aunio ja assistentti Emilia Liesmäki. Jari Isokorpi on Suomen saappaanheittoliiton edustajana  Lajipalvelutoimiston johtoryhmän jäsen. Jorma Nyyssönen toimii saappaanheittoliiton rengasjaoston vastaavana. Eeva Isokorpi on toiminut liiton vuosikirjan tekijänä. Liiton sääntövastaavina toimivat Paavo Mykkänen Pielavedeltä ja Tapani Turkki Ristiinasta. Liiton MM-kisavastaavana toimi Matti Perttula Kokemäeltä.