Örveltäjäräppi

Viime päivinä olen useaan otteeseen kuullut sanan örvellys. Se on perisuomalainen sana, ulkomaalaisen mahdoton lausua, siis hieno. Sanan ilmiasu viittaa taitolajiin, aarporaamista vaativampaan. Örveltäjän titteli on kansallinen arvonimi, johon oikeutta ei saavuteta helposti, eikä halvalla. Örveltäjän sotilasarvo on mediahuomiosta päätellen kenraalin yläpuolella. Sen ensi kertaa kuullessaan örveltäjäisin jälkikasvu hihkuu innoissaan: “isi, minäkin haluan örveltää!”

Noin kahdeksan vuotta sitten kokeilevana runoilijana päätin kirjoittaa räpin. Musiikkityylin eräs mieliaiheista on sekopäinen sekoilu, siis  örvellys. Itse asiassa sekoilu on suosikkiaihe monessa kirjallisuustyylissä, joten se on runouteen vihkiytyneille tuttu.

 

Koska itselläni on örvellyksestä vain vähän kokemusta, itse en ole koskaan tosissani örveltänyt, en ainakaan muista, niin päätin luoda kuvitteellisen sankariörveltäjän. Aineiston räppiin sain Seiskan lööpeistä.

 Mika on Sika

Mika on Sika,
Mika on Iso Sika.
Onko se niin kovin iso vika?
Mika on Sika,
Mika on Mika,
Mika on vaaleanpunainen possu,
valkomusta karju,
ei mikään sossu.
Mika on fasisti,
Mika on rasisti,
Mikan perään karjuu
punaniska feministi,
Mika on karju, Mika on possu,
Mikalle maistuu
Saku ja kossu,
Mikan alla huutaa Lada ja Bemari,
Mika on iso sika, Mika on Demari.

Mika käy ämmissä,
Mika ajaa kännissä.
Onko se niin kovin iso vika?
Mika halaa Maikkia,
Mika haluu kaikkia,
Mika on maailmoja syleilevä isosika.
Kännipäiten maistuu
tataari ja venakko,
Mikan salarakas
on naapurin karjakko.
Mikan perään karjuu
punaniska femakko,
Mika on karju, Mika on sika,
Mikalle maistuu
panona pika,
Mika ajaa bussilla seinästä läpi.
Bemarilla pakoon kaahaa päissään niin kuin käki.

Mika kulkee viskillä,
Mika rähjää tiskillä.
Onko se niin kovin iso vika?
Mika leikkii misseillä,
Mika leikkii tisseillä.
Mika on maan kuulu iso paha rähjäsika.
Mika tippa linssissä
pyytää lempi-Stingiä,
itseänsä hipelöiden riisuu hän
stringiä,
pippelillä soittaa
ukkonooa-swingiä,
Mikan perään karjuu
punaniska feministi,
rytöniska portsarikin
vähän aikaa hanttiin pisti.
Mika rähjää kaupungilla.
Mika rähjää kylissä.
Asvaltilla nukkuu hän
kumiankka sylissä.


 auringon_lasku

Suomalaisuus – niin kaunista, niin eksoottista.

Tätä blogia ovat kommentoineet Saapasnainen blogissaan Lisää sabotaasia ja Orwell, U.S. Heittäjien Klubin artikkelissa Säihkyvää sanansäilää.

3 Comments

  1. Posted 24.10.2011 at 12:45:49 | Permalink

    Äskeinen runo on leikkiä sanoilla, rakkaudesta suomenkieleen, eikä tekijän tarkoitus ole leimata mitään ihmisryhmää, vaikka erilaista aatteisiin liittyvää sanastoa levottoman sankarin liepeillä esiintyy. Jos esimerkiksi kunniallisia perussuomalaisia harmittaa se, että Mika on Demari, niin runoa on mahdollista soveltaa:

    Mikan alla huutaa Lada ja Mersu,
    Mika on iso sika, Mika on…

    Tasa-arvon puolesta taistellutta naisasianaista saattaa oikeutetusti pänniä se, että Mikan leppymättömänä vainoojana, siis pahiksena, kunnostautuu punaniska femakko. Sanan voi lukea pudottamalla f-kirjaimen pois, jolloin se assosioituu hyvin yhteen karjun kanssa ja tarina siirtyy notkeasti kokonaan eläinkunnan puolelle.

  2. eijai
    Posted 05.11.2011 at 15:43:59 | Permalink

    Onnittelut, löytyi juttu Riihimäen Seudun Viikkouutisista 19.10. aiheena Etelä-Suomen syys-cupin kolmas mittelö. Mielenkiintoisesti oli kuitenkin toimittaja otsikoinut: “Saapasmaa Italia valtasi Suomelta saappaanheiton”…? Epäilenpä että jutun primus moottorina oli Örveltäjäräpin kirjoittaja, ja myöntää täytyy, että edelleen ihailen sinun sanan säilääsi ja tukevaa otetta mediaan ja julkisuuteen unohtamatta tuiki tarpeellista huumoria ja itseironiaa :–)

  3. Posted 05.11.2011 at 20:32:33 | Permalink

    On totta, että huumori on monesti parempi ase kuin kirves. Silti kirvestäkin tarvitaan, puiden halkaisussa.

    Totuus artikkelista “Saapasmaa Italia valtasi Suomelta saappaanheiton” on sellainen, että kunnia ei kuulu Örveltäjäräpin kirjoittajalle, vaan se on Saapassissin pitkäaikaisen journalistoverin Kari-Veli Lehtosen sulkakynän jälkeä ideointia myöten.

    Saapassissin ansio tässä tapauksessa olikin se, että sattui olemaan paikalla, kun Kari-Veli teroitti kynäänsä. Pääsi kuvaan, mikä on suuri kunnia. Kari-Velin paikalle oli innoittanut Ronttosten aktivisti Heikki Aaltonen.

    On tärkeää, että Eija I. kommentoi meidän poloisten bloggaajien blogeja. Lämmin kiitos ja halaus siitä!

One Trackback

  1. By Lisää sabotaasia - Saapasnainen on 28.10.2011 at 19:35:15

    [...] niin tuttua. Mutta annas olla, kun Saapassissin ansiokas, suomen kielellä rohkeasti iloitteleva Örveltäjäräppi kajahtaa ilmoille, Saapasnainenkin muuttuu ”taas eläväks, kuulevaks sekä näkeväks”. [...]

Post a Comment

Your email is never shared.